Eliaksen ikäisten mini-ihmisten elämässä on ihaninta katsoa, kuinka he kehittyvät, oppivat ja oivaltavat joka viikko uusia asioita. Myös meidän Elias kehittyy ja oppii koko ajan uusia temppuja. :) Viime viikko huipentui siihen, että hän uskalsi seistä tuetta vähän pidempiä pätkiä. Tällä viikolla hoksottimet ovat olleen pienellä miehellä aktiivisina ja hän on oivaltanut että television sulkemiseen ja päälle laittamiseen ei tarvitakaan kaukosäädintä. Näinpä viikon ehdoton löytö on ollu television virtanäppäin. Tästä lähtien television katselemisesta meillä päättää Elias. Tai ainakin kuvittelee päättävänsä. Hän ei selvästi itsekään ole vielä täysin päättänyt, että tykkääkö hän sitä katsella vai ei, sillä noin viiden sekunnin välein televisio on päällä ja kohta jo pois päältä. Varsin nautinnollista!! Varsinkin kun meidän televisiossa on merkkiääni kun se menee päälle ja kun se sammutetaan! Aah, jatkuvaa musiikkia korville. :)
Tänään hoksasin myös itse jotain hyvinkin merkillistä. Päivän aikana käyttämäni sanavarasto on kaventunut hurjasti viime aikoina. Puhun paljon eli useasti mutta hyvin vähän enkä lainkaan kuuntelemisen arvoista asiaa. Suosikki lauseita, joita seinille täällä huutelen ovat:
"EI, Elias näin ei saa tehdä!
Ei, Elias kiviä/kenkiä/paperia ei saa syödä!
Ei, Elias sinne ei voi mennä!
Ei, Elias vessanpönttöä ei saa nuoleskella, etkä saa myöskään sukeltaa sinne!!
Varo Elias! Sinua voi sattua!
Elias syöttötuolissa istutaan, eikä se ole keino päästä pöydälle!!" jne....
Olen myös tajunnut sen, ettei minulla taida olla sitä katu-uskottavuutta, jota pieni mies jaksaisi uskoa. :) Varsinainen onnistumisen hetki tulee silloin, kun Elias tahalleen tekee jotain kiellettyä ja katsoo hymyilevästi sen jälkeen minua. Hänestä on selvästikin hauskaa, että äiti on vakavana ja hieman närkästyneen näköinen. Varsin lupaavalta vaikuttaa nämä meidän kasvatuksellisen alkuaskeleet. :) Uhmaa odotellessa. :D
Tänään puistossa
"Ei Elias, ei saa!" |
"Eeeeiiiii, sitä ei saa syödä!!!" |
Lopuksi kiukkuraivari ja suupielet yllättäen hiekassa. :) Pahimmat on tietysti jo pyyhitty pois. |
Hih, ihana Elias. :) Jos yhtään lohduttaa, niin harvat tuonikäiset kuuntelee tippaakaan ei-käskyä, kun se syyllisyydentunto ei oikein vielä pelaa. :) Ootapas kun poitsu oppii kävelee ja juoksemaan!
VastaaPoistaPs. Ihana pipo!
Poista