Luin Helsingin Sanomien verkkosivuilta järkyttävän uutisen: Lastenklinikka rapistuu.... Olen aivan järkyttynyt. Siis ihan oikeasti! Pitääkö asioiden tosiaan mennä noin karmeaan pisteeseen ennen kuin asioihin vihdoinkin reagoidaan? Tai katostaan nyt, miten niihin ylipäätään reagoidaan... Olen pöyristynyt siitä, että kyse on tosiaankin sairaalasta! Sairaala on viimeinen paikka, jossa kosteusvaurioita pitäisi ikinä missään tilanteessa löytyä. Sairaalan tulisi olla kliininen, puhdas ja korkean luokan hygieeninen laitos. Eikä paikka, jonne pienet, viattomat keskoset viedään osastolle, jossa on kaikkien muiden riskien lisäksi sairastua homeen vuoksi ties mihin infektioihin tai sairauksiin. Minun maalaisjärkeni sanoo, että pelkästään kosteusvaurioista johtuvat oireet voivat pienelle, alle kilon painoiselle pienokaisella, jolla hädin tuskin keuhkot tai muutkaan elimet ovat viellä kehittyneet olla hyvinkin raskas vastoinkäyminen.
Tai, kuinka hankalaksi toiminta muuttuu, kun osaston henkilökunta joutuu jatkuvaan sairauskierteeseen tuollaisten työtilojen takia. Uutisessa mainitaan, että lastenklinikalla on pidetty kriisipalaveri, mutta siinä ei kuitenkaan puhuta sanallakaan, että mihin tämä palaveri johtaa tai minkälaisia päätöksiä siellä on saatu aikaan tilanteen parantamiseksi tai mahdollisesti uusiin tiloihin muuttamisesta.
Kyllä mun täytyy sanoa, että jos nyt makoilisin naistenklinikalla kuten vuosi sitten ja tietäisin, että minulle on syntymässä keskonen.. Niin minä varmasti toivoisin, että lapseni pääsisi jonnekin muualle hoitoon. Vaikka lastenklinikalla on Suomen huippuosaajat ja sen puolesta todella luotettava sairaala mielestäni, mutta tuollaisiin olosuhteisiin en todellakaan tahtoisi lastani taistelemaan hengestään.
Vaikka olen ollut hyvinkin tietoinen lastenklinikan ja myös lastenlinnan todella huonosta kunnosta, tilapuutteesta ja sen rapistumisesta, mutta että kosteusvauriokin vielä. Ei auta kuin huokaista syvään ja toivoa, että pienet keskoset pääsisivät äkkiä turvaan niistä tiloista.
niinpä :(( kerrassaan kamalaa että asioiden annetaan mennä näin. ärripurri.
VastaaPoistaOlen myös järkyttynyt näistä uutisista, tai no, "uutisista", kyllähän tuo on ihan oman kokemuksen kautta todettua tositarinaa/painajaista. Tuolla talossa koetaan niin rankkoja asioita, että talon kunnosta huolehtiminen ei todellakaan ole semmonen asia, josta kaiken muun lisäksi tarvisi stressata. Itse asiassa silloin kun pieni ihminen taistelee elämästään tuolla home/kosteusvaurioklinikan ahtaissa tiloissa, ei näitä asioita voi edes ajatella, se on niin suuri vääryys. Ei siitä muuten selviäisi, pitää vaan ummistaa silmänsä rapistuneille seinille ja yrittää olla kuuntelematta, kun lääkärit kertovat samassa huoneessa asuvan huonetoverin henkilökohtaisia asioita oman korvan juuressa. Ja ottaa tyynesti vastaan uutiset, että omasta pienestä vauvasta otetaan ekstraverikokeita sen takia, että viereinen vauva teho-osastolla on sairastunut johonkin lukuisista sairaalabakteereista ja nyt sen etenemistä yritetään selvittää ja hidastaa.
VastaaPoistat. L
Juuri näin L. Ei riitä enää voimat siellä sairaalassa ollessa murehtia vielä niistä ympäristön tuomista riskeistä. Samaan kasaan kaikki huolet menee. Vaikka niin hirvittävän surullista tuo on. Mä en edelleenkään pysty käsittää, että kyse on tosiaankin sairaalasta, lastensairaalasta. Paikasta, jossa lapset taistelevat hengestään.. Ja eikö valtiolla ole muka oikeasti yhtään enempää kolikoita jakaa sairaalan kunnostamiseen. Mikä on tärkeysjärjestys varojen allokoinnissa?!
PoistaTiedän, että esim. eduskunnan hallinnolliset kulut ovat suhteessa valtion kuluihin aivan mitättömät, mutta jos esim. kansanedustajilta vietäisiin oikeus ajella takseilla mielin määrin, niin jo siitä irtoaisi varmasti muutama lantti lisää tärkeimpiin asioihin. Ja tällaisia turhia kuluja löytyy valtion menobudjetissa taatusti hurja määrä. Varojen allokointi on ikuinen ongelma. Mutta miten asioihin tai kuka niihin asioihin voisi joskus puuttua niin, ettei tuohon pisteeseen tarvitsisi mennä kuten tässä tapauksessa?!?!