maanantai 28. toukokuuta 2012

Tänään pelästyin

Eliaksen herätys iltapäivän päiväunilta ei ollut paras laatuaan. Päiväunille hän nukahti helposti, rauhallisesti, ilman itkuja. Yleensä hän nukkuu vähintään tunnin päiväunet. Tällä kertaa kuitenkin itkua kuului pinnasängystä jo kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Ennen kuin ehdin Eliaksen huoneeseen itku muuttui kiljumiseksi. Kiirehdin äkkiä huoneeseen ja järkytyin siitä mitä näin. Eliaksen naama oli ihan veressä. En ole kovinkaan herkkä verelle eikä siitä tule minulle mitenkään huono olo, mutta tällä kertaa se sai minut tosi levottomaksi. Näky oli niin hirveä etten tiennyt, miten asiaan pitäisi reagoida. Myös sänky oli ihan veressä. Eliaksen nenästä oli tullut hirveä määrä verta. Kädit täristen otin kiljuvan pojan syliini. Samalla huomasin, että hänen käsivarret oli täynnä veriroiskeita. Veri on ilmeisesti tullut hirveällä paineella.

Ensimmäisenä vein tietysti pojan vessaan naamapesulle. Elias itki ja rimpuili niin paljon koko ajan, että naaman putsaaminen oli tosi hankalaa. Sain kuin sainkin sen vihdoin putsattua ja vein pojan olohuoneen lattialle istuskelemaan kanssani, jotta hän rauhoittuisi. Samalla huomasin, että nenästä valuu edelleen tosi paksu verivana. Yritin pyyhkiä sitä ja tajusin että sitä vaan tulee ja tulee. Se ei tyrehtynyt mitenkään. Hermostuin entistä enemmän eikä aivot raksuttaneet yhtään. Samaan aikaan rupesin miettimään, kuinka Elias on syönyt viime päivinä todella huonosti, lisäksi hän oksensi tänään kerran ja eilen illalla hän oli kylmän hikinen. Nappasin puhelimen käteen ja soitin Eliaksen kummitädille kysyäkseni neuvoa, mitä minun kannattaisi tehdä, jotta saisin verenvuodon tyrehtymään. Sain kullanarvoisen ohjeen ja noudatin sitä, siltä osin kuin Elias antoi minun painaa hänen nenäänsä. Verenvuoto tyrehtyi, vihdoinkin. Huh, syvä huokaus ja valtava helpotus.

Hetken aikaa vielä istuskelimme olkkarissa ja sitten uskalsin viedä pojan suihkuun. Verta oli nimittäin myös kaulassa, käsivarsissa ja hiuksissakin. Suihkun jälkeen seurasin tietysti Eliaksen käyttäytymistä ja mielentilaa hyvinkin tarkkaan. Omalta itseltään hän vaikutti, hieman ehkä väsyneen kiukkuiselta vain. Nyt hän onkin jo yöunilla.

Olen joskus lukenut, että lapsilla nenäverenvuoto voi olla hyvinkin yleistä eikä näin ollen ole yleensä mitenkään vaarallista. Mutta kyllä täytyy sanoa, etten joka päivä haluaisi tuollaisia näkyjä nähdä.

4 kommenttia:

  1. Hui!! :( Kuulostaa kyllä pelottavalle.. itselläni (eikä Sofialla) ole koskaan tullut verta nenästä, siis vuotamalla. Veljelläni sen sijaan oli noita etenkin lapsena usein. Saatettiin leikkiä ja yhtä äkkiä sitä verta vain suihkusi. Mitään syitä niille ei löytynyt. Onneksi tosiaan sait tyrehtymään. Toivottavasti niitä ei enää tule :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, itselläni ei myöskään juuri ikinä oo ollut nenäverenvuotoa. Sen takia se tuntuukin joten pelottavammalta asialta, kun en ole joutunut kohtaamaan tuollaisia tilanteita kovinkaan usein. Mutta kai se johtuu limakalvojen verisuonivauriosta. Verisuoni on varmaan vaan mennyt rikki. Toivottavasti tästä nyt ei tulisi kuitenkaan toistuva harmi, vaikkei tuo vaarallista olekaan. Mutta varsin inhottava.

      Poista
  2. Voi kurjuus, voin kuvitella miten säilähdit! Toivotaan että jäisi tähän yhteen kertaan! Kaiveleeko Elias nenuaan, silloin herkästi saattaa tulla verenvuotoa. Hyvä keino on painaa nenää ja jos ei tunnu hyytyvän niin jotain kylmää samalla niskan alueelle (supistaa suonia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon myös,että tämä olisi ollut vain joku satunnainen kerta eikä suinkaan jäisi pysyväksi riesaksi. Kiitos Rica vielä tuhannesti vinkeistä!

      Poista