tiistai 22. toukokuuta 2012

Taaperoystäviä

Tänään tapahtui jotain sellaista, mitä tapahtui Eliaksen vauvavuoden aikana vain kerran. Minä heräsin aiemmin kuin Elias ilman että herätyskello herätti minut. :) Itse heräsin kahdeksalta ja Elias kuorsasi puoli yhdeksään asti. Ja silloinkin heräsi varmaan lähinnä sen takia, kun kolistelin keittiössä. Olen aina ollut aika aamuvirkku, mutta univelkojeni takia en ole yksinkertaisesti voinut kuvitellakaan herääväni aiemmin kuin Elias herättäisi minut. Voisiko tämä olla merkki, että univelkani alkaisi pikkuhiljaa lyhentyä?! Tai sitten tämä oli vain jokin erikoinen poikkeus. :) On muuten harvinaisen ihanaa herätä pirteänä. En edes muistanut, kuinka mukavaa se onkaan.

Tänään meillä oli vuorossa Eliaksen kanssa retki tuttavaperheen luokse, jossa on kaksi Eliaksen ikäistä tyttöä. Morsiamet ovat kaksosia ja ovat ainoastaan kymmenen päivää Eliasta vanhempia. Heidän äitiin olen tutustunut naistenklinikalla. :) Olemme pitäneet koko vuoden ajan yhteyttä ja olemme tavanneet useamman kerran kotiutumisemme jälkeen.

Tapaamiseen matkustimme junalla. Olemme Eliaksen kanssa matkustaneet useamman kerran aiemminkin junalla, mutta tänään se oli Eliaksen mielestä varsin pelottavaa. Elias on aikamoinen pelkuri, yksi pahimmista vihollisista on ehdottomasti imuri. Tänään pelko ei tosin johtunut niinkään junasta vaan ihmispaljoudesta. Juna oli aika täynnä, joten Eliakselle iski hirvittävä hätä kun ympärillä oli paljon täysin tuntemattomia kasvoja ja erikoista hälinää. Pikku mies tärisi ja poskilla valui jättimäsiä krokotiilinkyyneleitä, jopa äidin sylissä pelotti. Yhdellä pysäkillä konduktööri kertoi, että toisessa vaunussa on enemmän tilaa ja ehdotti että siirtyisimme sinne. Kohduktööri ohjasi meidät oikeaan vaunuun ja auttoi meidän rattaiden kanssa, koska minulla oli poika koko ajan sylissä. Minusta se oli erinomaista palvelua, siitä tuli hyvä mieli. Eliaskin rauhoittui kun pääsi rauhallisempaan vaunuun. :) 

Tänään huomasin myös, että Eliaksella on yksi erittäin huono tapa. Eliaksella on siis ihan vauvasta asti ollut tapana repiä minua tukasta. Alkuun minusta tuntui hyvinkin luonnolliselta, että hän kosketteli ja nyki hiuksiani. Nyt kun voimaa on enemmän niin tukan repiminen ei tunnu enää kovin kivalta. Noh, sen kanssa olen pystynyt elämään enkä oo siihen sen enempiä puuttunut.. Mutta tänään huomasinkin, että Elias haluaisi repiä myös muiden tyttöjen hiuksia. Ja voin vaan kuvitella kuinka pienestä tytöstä tuntuu, kun hänen hentoisia hiuksia revitään!! Tästä pahasta ja rumasta tavasta on kyllä ehdottomasti päästävä eroon. 

Tyttöjen kanssa leikkiminen vei niin paljon näköjään meidän prinssiltä voimia, että hän nukahti jo kahdeksalta tänään. :) Täytyy harrastaa enemmänkin toisten lasten kanssa tapaamista. Harmi vaan kun minulla ei juurikaan ole perheellisiä tuttuja täällä pääkaupunkiseudulla, kaikki perheelliset asuvat kauempana.

Ystävyys








4 kommenttia:

  1. Ystävyksiä ei ikinä voi olla liikaa :) On ihanaa huomata, miten lapset leikkivät ja kommunikoivat ja meilläkin se on ehdottoman hyvää "nukutusterapiaa" :) Teillä kylläkin hienosti pitkään tänään nukuttu, jes! Menettekö muuten yksillä päikkäreillä? :)

    Ja juu, meilläkin hiukset on pop...kaikkien hiuksia pitää nappailla ja maistaa..äiti on vähän ymmällään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ystäviä ei voi koskaan olla liikaa. :) Minusta on ihana seurata vierestä kun lapset touhuavat. Elias on erittäin kiinnostunut muista lapsista, mutta on kovin arka kuitenkin. Jos toinen on vilkkaampi tai esim. kovaäänisempi, niin Elias ei uskalla lähestyä ja alkaa jopa pelkäämään. Tyttöjen kanssa tuli kuitenkin tosi hyvin toimeen.

      Päikkärit nukutaan pääasiassa vielä kahdesti, joskus jopa kolmetkin. :D Ehdä sen takia Elias nukkuu yleensä vähän lyhyemmät yöunet. Mites teillä, joko yhden päikkärit riittää?

      Poista
    2. Emil on taas se kovaäänisempi tapaus, ainakin yleensä :) Hänellä juttua riittää ja meininki on välillä aika kovaa, mutta kyllä myös samalla tavalla huomaan jos joku vähän kovaäänisempi löytyy niin Emil helposti ensin vähän seurailee että uskaltaako osallistua leikkeihin :) Puistossa ollaan käyty nyt päivittäin ja siellä on helppo tutustua muihin lapsiin...isompiin ja pienempiin :)

      Meillä nukuttiin jo yhdet päikkärit, mutta kun alkoi hampaidenteko (ylös saatu nyt kolme ja lisää tulossa) niin yöt meni vähän heikosti ja Emil selkeästi väsynyt aamulla, joten olen antanut nukkua aamupäikkärit/torkut ja sitten vielä iltapäivällä päikkärit :) Pitäisi kai keäsllä siirtyä yksiin, koska Emil aloittelee syksyllä hoidossa...

      Poista
  2. ihanat ensi ystävä-kuvat :)

    VastaaPoista