keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Päivä 2

Pää lyö ihan tyhjää. Yksitoista tuntia istunut putkeen pienessä sairaalahuoneessa kipeän ja nälkäisen pojan kanssa. Ei ollut kovin virkistävää tänäänkään.

Lyhyesti ja ytimekkäästi:

Kakkaa ei tullut tänään. Ainoastaan jotain kummallista tumman vihreää liejua. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se on.

Ruokaa Elias on saanut aamu yhdeksästä alkaen kolmen tunnin välein. Alkuun 40 ml ja kuuden jälkeen 50 ml. Vatsa on ainakin toistaiseksi ihan pehmeä vaikka kakkaa ei ole tullut.

Leikkaushaava on kipeä. Kipulääkkeeksi onneksi riittänyt pelkkä panadoli.

Positiivisia asioita:
  • Elias on suht kivuton kipulääkkeen ansioista
  • jaksoi hymyillä tänään silloin tällöin
  • jutustelikin
  • syliteltiin paljon
  • häneltä tuli yksi paukku, hoitajalta saimme luvan iloita sitä. :)
Ei niin positiivisia asioita:

  • Elias saa aivan kohtuuttomia kiukkuraivareita kun ruokaa saa niin vähän. Pojalla on kiljuva nälkä
  • kakkaa ei ole tullut
Olen huolestunut, koska:
  • Aina kun kipulääkkeen vaikutus alkaa lakata Eliaksen ruumiin lämpötila kohoaa aika korkealle
  • leikkaushaava erittää
  • Pelkään kovasti, että haava on tulehtunut
  • Mieheni oksensi äsken, pelkään että häneen on tarttunut norovirus
  • Noroviruksen tarttuminen Eliakselle olisi erittäin katastrofaalista toipumisen kannalta. Väsyneenä ajatuskin tästä herättää minussa kauhua.
Siinä kai tärkeimmät asiat.

Lopuksi päivän kuva.
Olen loukkaantunut pieni herra. Äiti ja iskä ei
anna ruokaa!!
P.s. Kiitos SuperValtavan paljon kaikille, jotka ovat jättäneet kommentin edellisiin teksteihini!!! En ole valitettavasti ehtinyt vastata niihin, mutta olen lukenut joka ikisen! Älkää vaan lannistuko, kommentoikaa silti. Ne ovat ihania piristysruiskeita näiden rankkojen päivien keskellä.

9 kommenttia:

  1. Hyvä juttu kuitenkin tuo vihreä lieju edes kakan sijaan. Meillä ainakin toimenpidepäivinä tai yleensäkin sairaalassa kakkaa pantataan pidempään ja joskus on mennyt pari päivääkin kokonaan kakkaamatta jos on ollut tipassa pidempään. Nuo oksennustautilappuset oli osaston seinällä jo silloin kun mekin oltiin siellä ja pelättiin kans sitä ihan hirveesti. Nyt vaan käsidesiä joka välissä ja oven kahvoihin ei kannata koskea.
    Toivotaan, että kakka tulis pian ja kivutkin hellittäis :) Tsemppiä ja hyvää vointia koko perheelle! Muistakaa pitää taukoja ja syödä hyvin, että jaksatte!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. L: Kiva kun kommentoit. :) Odottelin sitä jo! Minä nimittäin näin teidät ohimennen maanantaina. Olitteko vain käymässä siellä? Onhan kaikki teillä hyvin?

      Poista
    2. Juu, siellähän me oltiin, ihan vaan tavallisella kontrollikäynnillä juostaan siellä kerran kuussa, joten ei mitään erikoista :) Olisit moikannut :)

      Poista
  2. heippa!
    täällä yövuorossa sydän syrjällään lueskelen teidän kuulumisia ja yritän lähetellä tuonne naapuritaloon Eliakselle kovasti voimia.

    vihreä lima kuulostaisi ehkä suolilimalta? luulisi että hyvä merkki, että jotain tulee.

    kuvia ei voi kun huokaillen ihastella, pontave pikkutyyppi on selkeästi kyseessä. hassusti näyttää olevan paljon samaa oman poitsun kanssa. :D

    valtavasti tsemppiä ja ihan mahtavaa, että pääsette elämään ilman avannetta ja sen tuomaa riesaa!!!

    VastaaPoista
  3. Kaikki mennyt tähän asti hienosti! Vielä kun noro ällötys pysyisi kaikilta poissa ! Ja se kakka, suolella kestää varmasti aloittaa toimintansa "normaalia pidempään" ja Elias on syönyt niin kovin vähän viime päivinä, että kyllähän se kestää ennen kuin jotain ulos tulee. Elimistö käyttää kaiken ravinnon hyödykseen "eikä paljon jää ulos tultavaa". Toivotaan nyt kunnon kakkaa lähipäiville :) :) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. Tuo tummanvihreä lieju kuulostaa tutulta. Meillä meni 3 päivää leikkauksesta, että alkoi tulla tervakakkaa.Sitä ennen meilläkin tuota liejua.

    Manailen täällä noroa pois teiltä. On tuossa jo muutenkin ihan riittävästi äidillä jännitettävää ja pienellä miehellä parannuttavaa.

    VastaaPoista
  5. Ihanan puhutteleva kuva toipilaasta. Vanhempien osa ei todellakaan ole aina helppo. Haluan uskoa siihen, että muutaman päivän kuluttua tämä epävarmuus ja kipu on mennyttä. Tsemppiä toivoo neljän (viiteen vuoteen) äiti.

    VastaaPoista
  6. Löysin blogisi ja olen ahkeraan sitä lukenut, reilu kuukausi sitten tavoitin "tämän päivän", kun aloitin noista ensimmäisistä. Kirjoutuksesi vetää sanattomaksi, varsinkin jos kyse on sairaalasta. Monestakin syystä, yksi raskauttavin on, että olemme itse viettäneet 11kk ajasta puolet sairaaloissa. Kaikenlaista...

    Tää vatsan toimivuus on niin moni selitteinen. Olemme mieheni kanssa aikoinaan kytänneet kanssa kakkaa kuin kuuta nousevaa, eli minun on osittain helppo samaistua teihin. Ensimmäistä kakkaa odotimme pojalta n 1vk iässä, kun hän oli ensin maannut 3vrk viilennythoidossa. Tätä edelti noin puolen tunnin hapettomuus (syntyi kuolleena) ja tämä hapettomuus sai aikaan vakavia vammoja aivoissa (yllätys?) mutta lisäksi epäiltiin maksa-, munuais- ja sydänvaurioita. Pissakin oli siis hetkellisesti TOSI TIUKASSA. Nyt kakkaa ym. seuraillaan PEG-napin vuoksi -hohhoijaa... ;) Kakkaista elämää, kävisi toisinaan kuvaamaan näitä tekstejä.

    Hienoa, että olette päässeet näin pitkälle! Upeaa, että leikkaus meni hyvin, toivottavasti toipuminen etenis yhtälailla. Varmasti eteneekin ja olette siellä herkän valvovan silmän alla. Ei tarvitse kotona epäröidä, hoitajat ovat nähneet yhtä ja toista, he osaavat kyllä toimia ja onvat herkästikin lääkäriin yhteydessä. Muistakaa huilata, kun poikakin huilaa. Toipumiset myös miehellesi!

    Voimia, täällä jatketaan sivun seuraamista... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet löytänyt blogini ja toivottavasti siitä on sinulle edes jollakin tapaa iloa/hyötyä tms. Kuvailit varmasti vain pienen tuhannesosan teidän tarinastanne ja se kuullostaa aivan kamalan rankalta. En ymmärrä, miten voi selvitä tuollaisesta syntymästä kuin te olette kokeneet teidän pienokaisenne kanssa. Pieni mutta niin iso ilo on teillekin ollut ajakohtaisa tuon kakan kanssa ja onneksi se teilläkin lopulta tuli. Ja kuten sanoit, melko kakkaista tää elämä on meillä ja näköjään teilläkin. Kaikki pyörii enemmän ja vähemmän sen ympärillä.

      Aivan sydämeni pohjasta lähetän myös teille paljon tsemppiä arkeen ja jaksamisia!!!!

      Poista