Tavoite saavutettu

Palatakseni vielä unikoulu asiaan... Viikko on nyt kulunut ja olemme kartoittaneet vähän lisää kokemuksia unikoulusta.

Kuten silloin viikko sitten kirjoitin, ensimmäinen ilta meni yllättävän hyvin. Elias itki sängyssä reilut 20 minuuttia ja nukahti onnistuneesti itse omaan sänkyyn. Myös seuraavan päivän päiväunille Elias nukahti hienosti itse.

Unikoulun toisena iltana Eliakselle riitti 10 min. nukahtamiseen, koko ajan hän kuitenkin siellä sängyssä itkeskeli ennen nukahtamista. Nukahtamisaika puolittui kuitenkin edelliseen iltaan verrattuna, joten olimme erittäin tyytyväisiä. Yökin meni tosi rauhallisesti, Elias nimittäin heräsi syömään ainoastaan kerran.

Kolmantena iltana meni 10 minuuttia myös. Tosin näistä vain puolet hän itki.

Neljäntenä iltana nukahti 5 minuutissa, joista hän itki koko ajan.

Viidentenä meni 10 minuuttia taas, joista hän ei kuitenkaan itkenyt yhtään. Vähän kitisi ja puhisi vaan silloin tällöin pyörimisestä siellä sängyssä.

Eilen eli kuudentena päivänä nukahtaminen oli hieman hankalampaa. Uskon sen kuitenkin johtuvan iho-ongelmista avanteen ympärillä. Kovin on taas iho punainen ja ilkeän näköinen. Vuotaa verta eikä pääse paranee kun koko ajan laatta vuotaa ja iholle pääsee ulostetta. Tämä tietysti kirvelee kovasti ja eilinen ilta menikin siihen, että Elias väänsi itseään vähän väliä kaarelle, kun niin kovasti sitä kirveli. Noh, joka tapauksessa. Vartin verran ehdin kuunnella Eliaksen itkua siellä sängyssä ennen yöunia ja ajattelin, että tällä kertaa autan häntä vähän. En raaskinut huudattaa häntä, kun tiesin, että hänellä on ikävä olla. En tosin ottanut Eliasta sängystä syliin vaan ajattelin ensin kokeilla tarjota hänelle maitoa turvaksi. Hän nukahti maitopulloon heti. Hädin tuskin siitä mitään edes joi.

Emme ole siis kertaakaan joutuneet nukuttaa Eliasta enää syliin sen jälkeen kun aloitimme unikoulun. Tämä on huikean ihana asia ja koko nukkumisrumba on muuttunut erittäin helpoksi loppujen lopuksi.

Myös päiväunille Elias nukahtaa aina itse sänkyynsä. Päiväunille nukahtaminen on kestänyt aina noin 2-10 minuuttia. Ja esimerkiksi tänään hän nukahti täysin itkemättä!!! Hän pyöri kyllä sängyssä pidemmän aikaa, varmaan ainakin vartin, mutta ei inahtanut kertaakaan. Jotain se siellä kovasti itsekseen höpötteli ja taas jaloillaan pinnoja potkiskeli, mutta sitten vaan nukahti. :) Tämä on se, mihin me olemme pyrkineet. Nukahtaminen itsekseen ja vieläpä itkemättä!

Ja koska Elias on kaikkien muiden lasten tavoin sellainen, että kun jonkun uuden taidon oppii niin tekee sitä koko ajan. Eli nyt hän nukkuu joka päivä kolmet pitkät päiväunet. Pitkät päiväunet tarkoittaa meillä tunnista kahteen tuntiin. Näin ollen minulle jää nyt rutkasti enemmän aikaa touhuta omia juttuja, sillä minulla ei mene enää kolmea tuntia aikaa päivässä hänen nukuttamiseen ja lisäksi hän nukkuukin vielä paremmin. En ole myöskään fyysisesti ihan loppu joka kerta kun Elias nukahtaa, vaan virtaa on akuissa vielä oikeasti tehdäkin jotain. :)

Yösyöttöihinhän me emme ole vielä ajatelleet vaikuttaa. Saa poika syödä niin paljon kuin huvittaa. Kaksi herätystä yössä ei rasita minua lainkaan. Enemmän minua rasittaa avannepussin tyhjentäminen joka yö (henkisesti :)). Elias saa kerätä minun puolesta voimia leikkausta varten tankkaamalla myös yöllä. Katsotaan sitten niiden yösyötöistä luopumista kun Elias toipuu kokonaan leikkauksesta ja suolisto tasaantuu.

Hyvät unet ja parempi mieli kaikilla!. ;)