"Kirjoita sydämeesi, että
jokainen päivä on vuoden
paras päivä"
Ralph Waldo Emerson
Olen toipunut keskiviikkoisesta alkujärkytyksestä. Tai ei sitä voi oikeastaan sanoa järkytykseksi. Ehkä koin vain tietynlaisen flashbackin Eliaksen rakenneultrasta ja reagoin hiukan liian vahvasti uutisiin. Faktahan on, että minä en tiedä vielä mistään mitään ja se, mikä sieltä lisätutkimuksista selviää on tässä vaiheessa vielä kaikille mysteeri.
Minua ärsyttää tietyllä tavalla, että olen ollut ihme synkistelijä viime aikoina. Mutta toisaalta yritän olla armollinen itselleni. Jatkuva huonovointisuus vaikuttaa toki asiaan ja korkeat kortisoliarvothan voivat synnyttää jopa masennusta, joten uskon vahvasti näiden syiden olevan synkistelyni taustalla. Nimittäin hyvinä päivänä (= jolloin en ole alakuloinen tai surullinen) ajattelen, että asiat ovat tällä hetkellä hyvin elämässäni. Osaan nähdä positiiviset asiat ja tunnen jopa hyvää mieltä. Näinpä....
Sain joululahjaksi ystävältäni aforismikirjan, johon on koottu yli 300 positiivista lausetta ja aforismia. Kaivoin sen tänään taas esille ja ajattelin tutkia sitä edellistä kertaa tarkemmin. Tekstin alussa kirjoitettu ajatus on tästä kirjasta. Kirjassa on paljon muitakin hyviä lausahduksia, joita voisin hyvinkin käyttää tulevaisuudessa lisää.
Yritän tästä lähtien keskittyä enemmän arjen ja päiviemme positiivisiin asioihin. Taistelen synkyyttäni vastaan. En anna sen syödä mieltäni!!!
Ja lopuksi pari postiivista juttua tältä päivältä:
1. Pari päivää sitten kuulin telkkarista sivukorvallani "Karavaanarit" -ohjelmat tunnarin, joka sitten tietysti jäi ärsyttävästi soimaan päähäni. Niin ärsyttävä kuin se tunnari onkaan niin jäin kuitenkin lauleskelemaan sitä itsekseni samalla kun touhusin muita asioita. Lauloin ilmeisesti tunnusmusiikin kertosäettä "karavaanari, karvaanari, on kaikkien kaveri" niin monta kertaa, että Eliaksin yhtyi lauluun mukaan. Siinä me nuija ja tosi nuija olkkarin lattialla istuimme ja lauloimme tätä kertosäettä kerta toisensa jälkeen. Minä oikeilla sanoilla ja Elias lauloi "ka-ka-kak-kak-ka-ka". :)
Se ei jäänyt kuitenkaan siihen kertaan. Vaan tänään havaitsin, että Elias lauloi tätä ihan itsekseen. Leikki lelujensa kanssa ja lauleskeli samalla "ka-kak-ka-kak-ka". Tästä se nyt näköjään lähtee. Matkimisen ja vanhempien perässä toisetelmisen vaihe. :)
2. Päivän toinen upea juttu oli se, että töistä kotiin tullessani Elias oli juuri nukahtanut toisille päiväunille (joo, hän nukkuu edelleen kahdet päiväunet), täten minäkin sain painua heti päiväunille töiden jälkeen! Tämä kuuluu ehdottomasti yhtenä aineena hyvän mielen reseptissäni.
3. Mahtava hetki oli myös tässä tunti sitten, kun katsoimme koko perheen voimin Happy feet 2:sta. Elias tanssi ja me ihailimme häntä. :)
4.
 |
| Kesällä on näköjään kiva pitää pipoa |
 |
| "Hmm.. odotas hetki, kun mä vähän mietin mitä seuraavaksi keksisin" :) |
Ihana Elias, tuosta rallattelusta kuulisi mieluusti videolla :) se on kyllä totta että äidin hyväntuulisuus ja innostuneisuus tarttuu salaman lailla taaperoon ;) aina vain ei jaksa olla kodin siivoamisesta ja pyykin pesemisestä niin kauhean innostunut :) vaikka juurikin nämä kodin päivittäiset hommat ovat meillä pikkumiehen mieleen :) kiva myös kuulla, että olet tuntenut itsesi pirteämmäksi :) saako muuten kysyä että millaisiin aikoihin Elias nukkuu unensa? Meillä menty nyt yksillä unilla, muttakun poika tuli kipeeksi niin ajattelin nukuttaa kahdet unet... Nukahti unille loistavasti, viimeiset unet loppuivat neljältä (näin oli ennen yksiin uniin siirtymistäkin) mutta yöunille menosta ei meinannutkaan tulla mitään.. Saatiin vasta puoli kymmeneltä pikkuherra nukkumaan :/ välillä vain nuo kahdet unet tuntuisivat olevan tarpeen...
VastaaPoistaSaat toki. :) Elias herää aamuisin useinmiten seitsemältä aamulla. Kukkuu pari tuntia ja käy about ysin aikaan päiväunille. Päiväunet kestää noin tunnista kahteen tuntiin. Iltapäiväpäikkärit hän nukkuu yleensä työpäiväni aikana vielä eli nukahtaa about kahden-kolmen aikaan. Heräilee niiltä yleensä siinä vaiheessa kun tulen kotiin. Eilinen oli poikkeaus, jostain syystä hän kävi vähän myöhemmin iltapäiväpäikkäreille. Ja yöunille Elias menee kahdeksan-yhdeksän aikaan. Eilen luonnollisesti venähti ja nukahti vasta kympiltä.
PoistaMeillä ollaan myös kokeiltu yhtiä päiväunia, tai Eliaksen oman tahdon mukaan ollaan menty tässä asiassa ja kyllä meillä ainakin vaaditaan vielä toiset päikkärit. Ei Elias jaksa millään iltaan asti yksillä, muuten illat muuttuu tosi kitiseviksi ja yöunille menoaikaan hän on yleensä yliväsynyt, joten kaikki on hankalampaa. Mutta tosi monethan mielestäni nukkuuu vuoden ikäisenä enää vain yhdet päikkärit. Jotkut kuulemma jättää toiset päiväunet aiemminkin pois.
Ja voihan se olla, että teillä on vaan tällainen siirtymäkausi, kun kahdet päikkärit on liikaa, mutta yhdet vielä hitusen liian vähän. :) Kai se siitä tasoittuu sitten aikanaan.