Kasvua ja kehitystä

Kotiutumisen jälkeen olemme saaneet taas elää melko tasaista elämää. Tällä kertaa tämä kausi on kuitenkin erilainen, sillä mielessä pyörii enemmän ja vähemmän ajatus tulevasta avanteen sulkuleikkauksesta. Olemme parin viikon kotona olon aikana ehtineet sopeutua melko hyvin avanteen kanssa elämiseen. Laatan vaihtaminen sujuu nykyisin ammattimaisen mutkattomasti ja hyvinkin ripeästi. Toki tämä tilanne edelleen rajoittaa hieman meidän elämää, esimerkiksi sillä tavalla, ettemme kovin mielellämme ole yötä pois kotoa, emmekä vietä hirvittävän pitkiä aikoja pois kotoa. Lähinnä vain sen takia, että avannepussin tyhjentäminen on helpointa tehdä kotona ja se täytyy tehdä noin 2 - 3 tunnin välein meidän tapauksessa. Kirjoitin viimeksi, että Elias oli melko levoton ja hieman kärttyinenkin ajoittain ja viime viikolla meille selvisi, että se johtuu pääasiassa tuosta laatasta. Vaikka Eliaksen hampaat kyllä epäilemättä tekee tuloaan niin silti eniten kärttyisyyteen vaikuttaa laatta tai oikeastaan ärtynyt iho, joka hautuu laatan alla. Olemme onneksi keksineet keinon kuinka helpottaa Eliaksen oloa ja sen jälkeen levottomuus on vähentynyt huomattavasti. Hampaiden tulosta ei siis aiheudu oikeastaan muita oireita kuin järjetöntä kuolaamista ja kaiken järsimistä.

Trombosyytit

Kävimme viime viikon maanantaina lastenklinikalla labrakokeissa trombosyyttiarvojen takia. Muutama tunti tämän jälkeen lääkäri soitti ja kertoi, että arvot ovat laskeneet, joten saimme lopettaa lääkityksen. :) Veritulppa riski on siis poissa!!!

Oma huone

Elias on aina ollut hirvittävän levoton nukkuja. Jos hän ei heräile koko aikaa syömään niin hän elämöi muuten vaan unissaan kovasti. Tarkoitan, että hän liikkuu, pyörii, huitoo käsiä ja jalkoja aivan jatkuvasti pitkin yötä. Minä taas heräilen koko ajan tarkistamaan, että nytkö hän herää vai riehuuko hän unissaan. Näin ollen minun omat yöunet ovat olleet toisinaan erittäinkin huonot ja olen nukkunut erittäin katkonaisesti. Olen elänyt viikkokausia niin, etten ole päässyt syvään uneen missään vaiheessa yötä. Tämä ei suoranaisesti ole tehnyt kovinkaan hyvää minulle, varsinkin tällaisessa elämän tilanteessa kun Elias on sairastellut muutenkin paljon ja huolta on ollut äärimmäisen paljon. En ole myöskään kovin ystävällinen vaimo kun en ole nukkunut viikkokausiin kunnolla (mieheni lienee pystyy allekirjoittaa tämän väitteen :)). Joten huonosti nukutuista öistä ei ole nauttinut kukaan tässä kodissa. En tiedä miksi, mutta toissa viikonloppuna Eliaksen yöunet oli aivan mahdottomat. Poika heräsi puolentoista tunnin välein, aina ei ollut edes nälkäkään vaan heräili muuten vaan. Päätin sitten parina yönä kokeilla nukkua niin, että Elias nukkuisi vierelläni. Ajattelin jos tämä rauhoittaisi vähän tilannetta. Noh, siinä kävi niin, että levottomuus oli aivan samaa tasoa ja lisäksi tästä jalosta ideastani sain noin triljoona potkua mahaani kahden yön aikana. Se ei selvästikään ollut hyvä ajatus, joten päätimme tehdä täysin päinvastaisen kokeilun. Eli siirsimme Eliaksen pinniksen omaan huoneeseen ja annoimme hänen nukkua yhden yön omassa huoneessaan. Voi autuas mikä täydellinen ratkaisu!!! Minun teki mieli hyppiä tasajalkaa aamulla kun heräsin!! Sillä Elias heräsi ainoastaan kaksi kertaa yön aikana ja minä sain nukkua peräti usean tunnin putkeen syvää, kunnon unta. Kaiken tämän lisäksi Elias nukkui varmasti ensimmäistä kertaa eläessään pidempään kuin puoli kuuteen, hän nukkui jopa puoli seitsemään ja se tuntui taivaallisen hyvältä. Olin aamulla kuin uusi ihminen. Sama tarina jatkui myös seuraavana yönä ja on jatkunut ihan tähän päivään asti eli nyt kohta jo puolitoista viikkoa! Tosin nyt hän nukkuu jo peräti puoli kahdeksaan. :) Ratkaisu oli todella rohkea ja epäilimme sitä kovasti, mutta nyt tässä perheessä nukkuu aivan kiistattomasti kyllä kaikki paljon paremmin. :)

Neuvola tänään

Neuvolatädin muistiinpanot terveyskortissa olivat seuraavanlaiset: "Tasaisesti kasvaa ja kehittyy. Nyt väliaikainen avanne käytössä. Hymyileväinen, ihana poika. Sai rokotukset. Paino 6145g ja pituus 62,2cm, päänympärys 42,4cm"

Meitä kiinnosti tietysti painon kehitys eniten. Nyt on siis kahden viikon aikana tullut reilu 300g painoa. Tämä ei ole mikään huikea määrä, mutta ihan hyvä kuitenkin. Painon nousu on hidastunut selvästi avanteen takia. Johtuen varmasti siitä, että ravinto ei imeydy enää samalla tavalla kuin ennen. Ja olihan tämä oikeastaan ihan oletettavaakin sillä nyt sitä ulostetta tulee varmasti moninkertaisesti enemmän ulos kuin ennen, koska reitti on huomattavasti lyhyempi. Pääasia kuitenkin on, että paino nousee ja kirurgi kertoo meille sitten ensi viikolla oman mielipiteensä tästä asiasta.

Rokotuksetkin tuli tosiaan tällä kertaa taas ja nyt Elias onkin ihan naatti. Muutaman tunnin rokotuksien jälkeen hän oli ihan oma itsensä, mutta sitten hän väsähti. Väsähti ja muuttui itkuiseksi. Ruoka maittaa huonosti ja kaikki potuttaa. Buranan voimalla hän kuitenkin rauhoittui ja nukahti. Nyt on nukkunut syvää unta jo yli 1,5 tuntia ja luulenpa, että jatkaa aamuun asti niin. Oletan tietysti, että herää kuitenkin syömään välillä hetkeksi. Viimeksihän hänelle nousi rokotuksista lämpöä ja hän oli erittäin voipunut koko päivän, mutta seuraavana aamuna hän oli mielestäni jo melko normaali.

Viiden kuukauden vanhana

On aivan mahdotonta luetella, mitä kaikkea Elias on kuukauden aikana oppinut. Hänestä on tullut valtavan hymyileväinen, seurallinen poika. Kehityksen askeleet ovat näkyneet pääasiassa ilmeissä, eleissä, esineisiin tarttumisessa ja sosiaalisissa tilanteissa. Elias on oppinut nauraa hekottaa aivan sydäntä sulattavan ihanalla tavalla. Hänen ilmeistä voisi joskus kuvitella, että hän ymmärtää jo jotain vaikka tiedän, ettei näin varmasti vielä ole. Hän rakastaa seurustella ja kuunnella aikuisten ihmisten puhetta. Luen hänelle edelleen paljon. Välillä Hesaria, välillä lastenkirjoja ja välillä ihan vain pätkiä lehdistä, mitä itse tykkään lukea. Hän seuraa mielenkiinnolla äänensävyäni, suun liikkeitäni ja monesti jutustelee omia juttuja siihen päälle. :)

Mainittakoon tässä vielä kuitenkin yhden erityisen edistysaskeleen, jota olemme jo jokusen hetken odottaneet. Elias nimittäin tänään vihdoinkin kääntyi omin avuin selältä mahalleen. :) Ei sillä, että tämä olisi tullut jotenkin hirveän myöhään tämä kääntymisen taito, päinvastoin olen erittäin positiivisesti yllättynyt että näinkin nopeasti. Täytyy kuitenkin muistaa, että Eliaksen korjattu ikä ei ole edes neljää kuukautta vielä ja vielä suurempi vaikuttaja ehkä motorisen kehitykseen voisi olla se, että hänen vatsalihaksia on leikelty jo kolmesti. Odotimme tätä kääntymistä oikeastaan sen takia, että Elias on itse harjoitellut tätä kovasti jo pidemmän aikaa ja aina se on vaan päättynyt siihen, ettei hän saa kättään alta pois. No tänään hän sen kuitenkin hoksasi, tänään hän jostain keräsi voimansa ja ponnahti tämän alle jäävän käden kyynärvarren varaan ja pyörähti täydellisesti masulleen. Hetken aikaa hän oli varmaan hämillään ja katseli ympärilleen, että mitähän nyt. Ja sitten keksi, että nyt on päästävä eteenpäin. Hieman kauempana hänen edessään oli mielenkiintoinen lelu, jota hän selvästi halusi tavoittaa, mutta siihen ei kyllä taidot riittäneet. :) Laitoin sitten kädet hänen jalkojen taakse, josta hän sai potkia itseään sentti sentiltä eteenpäin. :) Kova olisi pojalla halu lähteä liikkeelle näköjään ja istumaankin olisi hirvittävän kiva jo ruveta, mutta kun ei taidot vielä poloisella riitä. :)

Tällaisia höpinöitä tällä erää. Taas on vaihteeksi hieman kevyempää luettavaa. :) Minulla ei ole nyt oikein mitään kivaa kuvaa Eliaksesta sillä olen keskittynyt lähinnä ottamaan videopätkiä hänestä, joten lisään loppuun yhden näistä.

Olen aloittanut "sano äiti -propagandan" ajoissa. :) Ei vaan, havaitsin tässä eräänä päivänä, että sana "äiti" aiheuttaa Eliaksessa hyvinkin merkillistä käytöstä ehkä jopa hieman hysteerisen, joten päätin tallentaa tästä pienen pätkän. Varoitus: Elias on myös oppinut kiljumaan, mikä on tietysti hänen mielestään aivan uskomattoman mukavaa touhua. :)