Meidän viikko osa 2

Keskiviikko 5.9.2012

Eliaksen toinen tarhapäivä. Myös keskiviikkona Elias oli vain kaksi tuntia päiväkodissa. Samalla kaavalla kuin edeltävänä päivänä. Mieheni vei pojan ulkoilemaan muiden lapsukaisten kanssa ja poistui itse paikalta pariksi tunniksi. Elias heilutti pirteänä isälle heipat mieheni poituessa paikalta ja jatkoi matkaansa. Mieheni tullessaan hakemaan häntä, Elias yhtä pirteänä vain totesi, että "isi". Tuli syliin ja he lähtivät kohti kotia. :) Muutaman kerran Elias oli kuulemma pyytänyt syliin pääsyä tarhatädiltä, muttei kovin kauaa kerrallaan siinä sylissä kuitenkaan viihtynyt. Aina tuli jotain parempaa tekemistä mieleen. Ja itse epäilen, että kyseessä on saattanut olla taas Eliaksen ovelat temput taustalla. Hän nimittäin harrastaa sitä, että pyytää mukamas syliä ja sitten kun pääsee syliin niin alkaa osoittaa sormella, mihin hänet pitäisi nostaa tai viedä. Se onkin vain keino päästä paikkoihin, mihin ei itse pääse tai saa mennä. :) Joka tapauksessa, oli miten oli, niin myös toinen tarhapäivä meni erinomaisesti.

 

Posti Pate kävi tuomassa minulle kirjeen sairaalasta. Ohjeet lisätutkimuksia varten ja aika lääkärin vastaanotolle kuulemaan tulokset. Maanantaina tosiaan on se tt-kuva ja sitä varten tuli A4:sen kokoinen selvitys, minkälaisesta tutkimuksesta on oikein kyse ja mitä esivalmisteluja tämä vaatii. Itse tutkimus kestää ainoastaan vartin verran, mutta ilmoittautumaan pitäisi mennä jo tuntia aiemmin. Tämän tunnin aikana tulisi nauttia 1,5 litraa vettä mahdollisimman tasaisesti. Tutkimuksen aikana suoneen laitetaan jodipitoista varjoainetta, joka parantaa eri verisuonten ja kudosten näkyvyyttä. Saan myös aikamoisen säteilyannoksen kyseisestä tutkimuksesta, mutta sen pitäisi olla täysin vaaratonta. Jos olisin raskaana, tätä ei luultavasti minulle voitaisi tehdä. Verikokeiden, sydänfilmin ja tt-kuvan tulokset menen kuulemaan lääkärin vastaanotolle vasta 21. päivä. Eli ainakin pari viikkoa täytyy vielä jännittää.

 

Torstai 6.9.2012

 

Elias söi ensimmäisen lounaansa päiväkodissa. Eli torstaina hän oli hoidossa hieman pidempään, about 3 h. Päivä alkoi taas samalla kaavalla, eli mies vei pojan ulkoilemaan muiden kanssa. Ulkoiluajan päättyessä mies ei kuitenkaan vielä tullut hakemaan Eliasta vaan oli sovittu, että hän olisi vielä lounaankin ajan tarhassa. Lounaaksi tarjoiltiin hernekeittoa (kuten torstaisin tietysti kuuluukin :)). Elias oli napostellut sen napaansa erittäin hyvällä ruokahalulla. Uusi ympäristö ei selvästikään vaikuttanut hänen ruokahaluun ainakaan negatiivisesti. Päinvastoin varmaan. Syöminen isommassa lapsukaisporukassa on ollut kannustavaa. Siellä hän oli kuulemma kiltisti istunut ruokapöydän äärellä kolmen muun kaverin kanssa ja dippaillut porkkanaa jälkiruoka jäätelöön, kun mieheni saapui paikalle. :)

 

Eilen

 

Eliaksen ensimmäinen "kokonainen" tarhapäivä eli noin 5 tuntia. Perjantai oli mysö ensimmäinen päivä kun Eliakselle tuli pieni itku aamulla päiväkodissa. Hän tarrasi tiukasti isää pohkeesta kiinni ja tirautti pari kyyneltä. Ilmeisesti hänelle valkeni, että päiväkoti on nyt sellainen paikka, jonne täytyy tulla joka päivä. Asiaan saattoi vaikuttaa tietysti sekin, että mieheni joutui herättää Eliaksen aamulla väkisin. Normaalisti Elias herää itse varhain, mutta juuri sinä aamuna hän oli uninen. Itkut loppui kuitenkin lyhyeen kun tarhatäti otti hänet syliin. Mies jäi vielä autosta seuraamaan tilannetta ja kertoi, ettei Elias siinä sylissä kovin kauaa edes itkeskellyt. Aika nopeasti hän nousi sylistä pois, otti harjan ja rupesi hommiin. :) Lounas oli sinäkin päivänä maistunut Eliakselle hyvin ja päiväunetkin olivat maistuneet peräti parin tunnin ajan. Oli nukahtanutkin ongelmitta!!! Päiväunien jälkeen Elias naposteli vielä välipalan ja sitten vasta mieheni tuli hakemaan hänet kotiin. Päivä oli siis mennyt erittäin hyvin!!

 

Itse tässä mietiskelen, että näinköhän mieheni ei ole uskaltanut kertoa minulle kaikkea, kun alku on näyttänyt näin vaivattomalta?! Mutta se selviää minulle maanantaina, kun vien Eliaksen itse ensimmäistä kertaa päiväkotiin ja saan kysellä itse vähän palautetta ensimmäisestä viikosta. :) Totta kai minä luotan, että mieheni olisi minulle kertonut jos Elias olisi siellä kauheita  eroahdistus kiukkuja saanut. Lähinnä mietin sitä, ettei mieheni ole osannut kysyä sellaisia asioita, joita minä pidän olennaisena. Kuten esim. mitä Elias söi perjantaina, miten hän on tullut toimeen muiden lasten kanssa, kuinka nopeasti Elias nukahti päiväunille, eikö hän oikeasti aristellut uutta nukkumaympäristöä lainkaan ja muita yksityiskohtia viikosta. :)

 

Minun aamuni alkoi perjantaina sydänfilmillä ja seitsemän putkilon verikokeilla.

 

Tänään

 

Elias on ollut jotenkin super ihana tänään!! Luulen vähän, että Elias on ollut tosi helpottunut kun tajusi, ettei päiväkotiin tarvitsekaan mennä tänään. Että on saanut viettää koko päivän äidin ja iskän kanssa. :) Vauvauintiakin oli tänään ja saimme yksityisopetusta, sillä muita uimareita ei ollut. Taitaa olla flunssakausi toden teolla alkanut. :(

 

Elias on ollut ihana oma itsensä, leikkisä, touhukas ja kiltti poika tänään. Ruoka on maistunut hänelle paremmin kuin pitkään aikaan ja hän on ollut tosi hyväntuulinen. Malttanut jopa leikkiä välillä itsekseen ja antanut minun valmistaa ruokaa ihan rauhassa. Välillä on tullut vain vähän halimaan ja kerran tuli antaa jopa suukonkin minulle leikkien välissä ja lähti sitten taas jatkaa omia touhuja. <3 alku.="alku." antava="antava" div="div" ihana="ihana" ja="ja" miehen="miehen" nbsp="nbsp" niin="niin" pieni="pieni" rakastettava="rakastettava" style="text-align: justify;" tuo="tuo" voi="voi" voimia="voimia"> 

Tasan vuoden välein otetut kuvat:

Niin pieni, hentoinen ja todella kipeä hän oli vielä vuosi sitten. Näihin
aikoihin paksusuoli alkoi oireilla. Ja nyt hän on niin hymyileväinen!!
Kivuton ja iloinen!!

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!!!

p.s. Bloggerini selkoilee, joten jouduin poistaa puolet viimeisen kappaleen tekstistä.