torstai 15. joulukuuta 2011

Postiluukun kyttäystä


Hmm... Ei tänäänkään tullut kirjettä HUS:ilta. :( Ajattelin että tänään kirjeen on varmasti tultava, joten pääsen päivittämään blogia.. Päivän posti tipahti luukusta eikä siellä vieläkään ollut kirjettä. :( Petyin kuin pieni lapsi, joka ei saanut sittenkään kauppareissulla mitään kivaa itselleen. :) Ajattelin silti päivittää blogiani. Ja sitten hieman taustoja tähän kirje asiaan.

Ravitsemusterapeutin ja kirurgin kontrolli maanantaina 12.12.2011

Voi hitsin vitsi, kun odotin taas tuota maanantain kontrollia. Odotin niin kovasti, etten meinannut edeltävänä iltana saada edes unen päästä kiinni.

Heti aamusta tapasimme ravitsemusterapeutin. Mitään kovin huolestuttavia ongelmia meillä ei tällä hetkellä tuon ravinnon suhteen ole, sillä paino nousee ja poika kasvaa tasaisesti. Mutta kävimme kuitenkin terapeutin kanssa läpi, mitä Elias tällä hetkellä syö ja miten voisin ehkä monipuolistaa tai lisätä mahdollisesti ruokavalioon. Ruoka määrät olivat terapeutin mielestä hyvät. Eli tällä hetkellä korviketta menee vuorokauden sisällä lähemmäs 1,5 litraa ja soseita syödään kolmesti päivässä. Kaksi kertaa hedelmää ja kerran päivässä liharuokaa, keksimäärin Elias syö puoli purkkia sosetta / annos. Lisäksi olemme nyt ottaneet puurot ruokavalioomme ja sitä tulee syötyä aamuin ja illoin. Tavallaan aterioiden runko ja ateriarytmitykset ovat kunnossa.

Muutaman vinkin terapeutti halusi kuitenkin meille antaa. Ensinnäkin hänen mielestään Eliaksen olisi hyvä pikku hiljaa vähentää yösyömisiä. Elias herää siis kolmesti yössä syömään ja yhteensä yöllä menee 5 - 6 dl korviketta. Yösyöminen vaikuttaa selvästi hänen ruokahaluun aamuisin, sillä yöllä hän syö suhteellisen paljon ja aamuisin ei meinaa ruoka maistua lainkaan. Näin ollen terapeutti suositteli meidän kokeilevan lisätä soseisiin hyviä/terveellisiä rasvoja esim. rypsiöljyä, jotta niistä saisi enemmän energiaa. Se ei tietenkään takaa sitä, että yösyömiset loppuisivat siihen, mutta mielestäni hyvinkin kokeilemisen arvoinen juttu.

Toiseksi hän suositteli meille, että vaihtaisimme toisen hedelmäaterian liharuokaan, koska lihasoseissa on enemmän rautaa ja proteiinia. Ennenaikaisen syntymän ja pienen syntymäkoon takia Elias tarvitsee enemmän rautaa ja proteiineja. Tästä samaisesta syystä terapeutti ehdotti myös, että ottaisimme ruokavalioon jogurttivalmisteita mukaan. Niissä lähinnä tuota proteiinia on hitusen enemmän.

Sormiruokailuakin voidaan ruveta aloittelemaan. Tällä hetkellä olen antanut Eliaksen napostella banaania, josta hän on tykännyt todella paljon. Seuraavaksi voisi ruveta keittelemään erilaisia kasviksia. Myös kuivat ruisleivän käntyt ja riisikakut voisivat olla sopivia ruoka-aineita imeskelyyn. Maissinaksuja, jotka tuntuvat olevan aika suosittuja sormiruokailuherkkuja ei voi Eliakselle antaa sillä maissi ei sovi hänen masulleen.

Suolitukoksista puhuttiin myös... Koska ainakin nyt lähitulevaisuudessa tukoksien riski on isompi, niin täytyy olla supertarkkana, että jos Elias syö marjoja / marjasoseita ettei niissä ole missään tapauksessa siemeniä. Eikä tietenkään mitään pähkinöitä voi syöttää tai mitään muutakaan sellaista, mikä ei sula ja voi mahdollisesti tukkia suoliston. Mutta muuten ei tarvitse mitenkään rajoittaa uusien makujen tai ruokien mukaan ottamista. Tietysti soseet saa aika pitkään olla hyvin soseutettuja, siitä ei ainakaan ole mitään haittaa.

Kirurgin tapaaminen

Ravitsemusterapeutin jälkeen olikin taas lyhyt ja hyvin ytimekäs kirurgin tapaaminen. Istuimme odotushuoneessa ennen vastaanottoa kahden muun pienen Otto -nimisen pojan kanssa. :) Me olimme Otto nro. 3. Oli selvästi Ottojen vastaanottopäivä. Tosin meidän jälkeen oli tyttö vuorossa ja hänen nimensä ei onneksi ollut Otto. ;)

Joka tapauksessa... Eli Elias punnittiin ja vaaka näytti tällä kertaa 7450g! Jopa kirurgi yllättyi valtavasta kasvupyrähdyksestä. Hänen piti oikein tarkistaa papereista, että paljon se paino oikein oli silloin viimeksi kun olimme osastolla. Totta tosiaan, kolmessa viikossa painoa on tullut melkein kilon verran. Mutta se on vain ja ainoastaan hyvä asia, sillä ainakaan mistään tukoksesta ei tällä kertaa ole mitään viitteitä.

Kirurgi oli myös erittäin tyytyväinen siihen, että Elias on kakannut vaippaan jo useaan kertaan. Kirurgi kertoi, että se on erinomainen merkki, joten voimme tämän perusteella olettaa että loppupätkä paksusuolesta on toimiva. Muutenkin Elias oli erittäin virkeä ja leikkaushaavat ovat parantuneet hienosti, joten mitään syytä avanteen sulkemisen pidentämiseen ei ole. Näin ollen heti tammikuussa on tiedossa sulkuleikkaus. Kysyin tietysti, että miten leikkaus ja sairaalajakso käytännössä tällä kertaa etenee.. Kirurgi kertoi, että meille tulee lähipäivinä sairaalasta kirje, jossa ilmoitetaan leikkauksen tarkka päivämäärä. Saavumme kirjeessä mainittuna päivänä sairaalaan, jolloin ensin tehdään varjoainekuvaukset vielä ja nesteytetään Elias kunnolla leikkausta varten. Ennen leikkaustahan ei koskaan saa syödä, joten osan vuorokaudesta Elias tulee olemaan taas pelkästään tipan varassa. Jos varjoainekuvaukset eivät tuo mitään uusia yllätyksiä esille niin seuraavana päivänä teräsmies taas leikataan. Operaation ei käsittääkseni pitäisi olla kovin suuri. Ei ainakaan niin mittava kuin paksusuolen poisto. Leikkauksen jälkeen taas ollaan päivän / pari teholla ja osastolle siirrytään kun hengityskoneesta ja kovista kipulääkityksistä päästään eroon. Ja osastolla ollaan taas niin kauan kuin Eliaksen masu sitä vaatii. Aloitamme TAAS jälleen, kolmannen kerran alusta... Eli odotetaan että kakka tulee, sitten voidaan taas aloittaa minimaalisilla ruokamäärillä ruokailut, jonka jälkeen niitä nostetaan suolen toiminnan ja voinnin mukaan ja kotiin päästään kun ruokamäärät ovat hyväksyttävällä tasolla. Arvioitu sairaalassa olo aika on noin viikosta kolmeen viikkoon, riippuen tietysti valtavasti siitä, miten asiat etenevät ja Elias toipuu.

Eli tämän takia olen nyt vahdannut joka aamu meidän postiluukkua ja pettynyt joka kerta kun sieltä tippuukin niitä helkutin joululahjamainoksia vain. :)Yksi kirje HUS:ilta oli tullut, mutta se tapahtui jo viime viikolla ja se oli kutsu neurologin konsultaatioon. Elias täyttää 1.1.2012 korjatultaan iältään puoli vuotta, joten konsultaatio on heti 5.1.2012.

Odotan tätä tulossa olevaa kirjettä kuin mitäkin suurempaa yllätyslahjaa.. Ja kyllähän se tavallaan onkin. Se saattaa olla meidän perheelle suurempikin lahja kuin mitä me edes osaamme kuvitella!!! Päivämäärä, joka kirjeessä on, saattaa olla meidän jokaisen perheenjäsenen käännekohta tässä elämässä?!?! Ja nyt mua taas alkoi jännittää!!! Voi kunpa huominen posteljooni mies toisi sen kirjeen meille!!


Innokkaasti odotamme kirjettä!!






4 kommenttia:

  1. Ihana asia että Elias on kasvanut noin hurjaa vauhtia :) Toivotaan että kirje tulee pian. Olen niin iloinen kun jaksat kirjoittaa niin tarkasti kaikesta. Minulle kultaakin kalliimpaa tietoa. Hymyilen täällä Eliaksen kuvalle.

    VastaaPoista
  2. Nina: Hyvä jos teksteistä löytyy jotain, mistä vois olla hyötyä. :) Kirjoittelen sinulle tässä lähipäivinä s.postiisi vastauksen!!

    VastaaPoista
  3. Moi ! Olen jo pitkään seurannut teidän elämää täällä blogissa ja nyt uskaltauduin kommentoimaan. :) Ei minulla mitään erikoista, mutta en voi muuta kun hattua nostaa teille ja pikkuiselle Eliakselle miten älyttömän vahvoja ja reippaita olette olleet ! Aivan uskomattoman hienoa. :) Paljon tsemppiä teille tuleviin koitoksiin, Eliaskin niin suloinen ! :)

    VastaaPoista
  4. Mama90: Tosi kiva, että uskaltauduit kommentoimaan! Ja tuhannet kiitokset ihanasta viestistä!

    VastaaPoista