keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Kuulumisia

Kohta on kolme viikkoa kulunut viime kirjoituksestani, kylläpäs aika menee nopeasti. Talvi on väistynyt ja kevät on selkeästi tullut jäädäkseen. :) Auringon paiste piristää mukavasti vaikkei valitettavasti kaikkia huolia poista. Mitään kovin kummallista ei edellisestä kirjoituksesta ole tapahtunut. Ollaan yritetty mieheni kanssa elää mahdollisimman normaalia elämää tästä hullun myllystä huolimatta. Minä olen käynyt töissä, opiskellut ja sosiaalista elämääkin olen yrittänyt ylläpitää. :) Harrastukset ovat jääneet supistusten takia melko vähäiseksi, mutta olen pyrkinyt tekemään vähintään kevyitä kävelylenkkejä. Olen aina ollut ahkera liikkumaan ja liikunta on parasta terapiaa, mitä tiedän. Mikään ei ole niin rentouttavaa minulle kuin juosta kunnon hikilenkki ja samalla kuunnella jotain ihanaa musiikkia. Ennen raskautta juoksin keksimäärin 5 h / viikossa, mutta nyt olen valitettavasti joutunut tästä ilosta luopumaan hetkeksi aikaa supistusten takia, mutta yritän ainakin kävellä sitten vastapainoksi.

Tänään oli neuvolan lääkärikäynnin vuoro. Viralliseen odotusajan ohjelman mukaan tämä olisi pitänyt olla ensimmäinen lääkärin tapaaminen täällä pääkaupunkiseudulla (rv 26 - 30). Muualla ensimmäinen lääkärikäynti on käsittääkseni kuitenkin huomattavasti aiemmin. Mutta eipä tuolla väliä, kun ollaan kyllä kaikennäköisillä lääkäreillä saatu tämän 26 viikon aikana ravata ihan tarpeeksi. :) Tapaaminen ei juurikan terkkarin tapaamisesta eronnut. Perus mittaukset otettiin ja erikoisuutena oli ainoastaan sisätutkimus. Kaksi viikkoa lääkäri kuitenkin kirjoitti minulle taas sairauslomaa supistuksiin, mutta muutoin kaikki tuntui olevan kunnossa minun fyysisessä kunnossa. :) Nyt kun on useampi neuvolakäynti takana, niin voisin hieman kirjata ylös, mitä kaikkea sitä neuvolakäynneillä mitataan ja miten nämä ovat meillä edenneet. Tiedän, että monia odottavia äitejä kiinnostaa tällaiset jutut vaikkakin kaikki raskaudet ovat hyvin yksilöllisiä. :)

Ensimmäinen neuvolakäynti:
Rv: 6 + 5
Verenpaine: 115/68

Toinen neuvolakäynti:
Rv: 16+3
Painon muutos / vko: +412 g (painoa keskimäärin nousee 200 - 800 g viikossa, joten siihen nähden ihan ok :))
verenpaine: 118/65 (optimaalinen tavoitearvo 120/80 http://www.tohtori.fi/?page=6333637&id=9752837 )
hemoglobiini: 119 (naisen viitearvot ovat 117 - 155 g/l http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03031)
sikiön syke: 140 - 150

Eli kaikki kunnossa. :)

Kolmas neuvolakäynti:
Rv: 22 + 0
painon muutos / vko:  + 467 g
verenpaine: 113 / 65
hemoglobiini: 132
SF-mitta: 21,5 cm (hituisen oli käyrän yläpuolella. Tuosta linkistä voi testata, kuinka pysyy käyrillä: http://www.tekay.fi/chart/sf.php )
sikiön syke: 150
sikiön liikkeet: kaksi plussaa, eli LIIKKUU!!!

Neljäs neuvolakäynti (lääkäri):
Rv: 25+5
Painon muutos / vko: + 404 g
verenpaine: 110 / 67
SF-mitta: 24,5cm (nyt päästiin viitearvojen sisään)
sikiön sydämensyke: 140
liikkeet: kaksi plussaa jälleen. :)

Kävin myös viime viikolla sokerinrasitustestissä ja siitä tuli seuraavat arvot: Ennen sokerilitkun juontia sokeriarvot 4,2mmol/l, sitten join litkun ja siitä tunnin päästä mitattiin arvot uudestaan 3,1 mmol/l ja siitä taas tunnin päästä vielä kerran ja silloin arvot olivat 3,5 mmol/l. En löytänyt mistään verensokerille viitearvoja, mutta testin pointti on, että sokeriarvojen tulisi palautua kahden tunnin sokeriliemen jälkeen ennalleen. Mulla näyttää toi sokeri vaan laskevan verensokereita entisestään, sillä sokeriarvot olivat alimmillaan sokeriklitkun jälkeen. :) Löysin "Hyvä terveys -lehden artikkelista tällaisen tekstin: Sokeriliuos nostaa verensokeria, mutta jos sokeriaineenvaihdunta toimii normaalisti, kahdessa tunnissa sokeriarvo on palannut jo normaaliksi. Jos rasituskokeessa kahden tunnin päästä verensokeri on yhä koholla, asiat eivät ole kunnossa. Varsinaisessa diabeteksessa kahden tunnin arvo plasmasta on yli 11 mmol/l (kokoverestä yli 10 mmol/l). Jos kahden tunnin arvot jäävät välille 7,8–11 mmol/l plasmasta tai välille 6,7–9,9 kokoverestä mitattuna, se on merkki häiriintyneestä sokeriaineenvaihdunnasta, jonka virallinen nimi on heikentynyt glukoosin sieto.

Minulla ei siis diabeteksen riskiä. :)

Siinäpä ne tärkeimmät kehitysmittarit tulikin lueteltua. Eli äiti voi hyvin, paino on pysynyt siedettävässä nousussa, sikiön sydän lyö terveellä vauhdilla ja muutenkin vauva vaikuttaa olevan vilkas!! Hattaramasun liikkeet ovat olleet minun henkireikä niin sanotusti. Minä tunnen, kuinka vahva hän on ja se antaa pelokkaalle äidille ihan hirveästi voimia!!!

Henkinen vointi on ollut minulla melko vaihteleva. Välillä on hyviä päiviä eikä hattaramasumme tila pyöri mielessäni ihan koko aikaa, mutta toisinaan iskee hirvittävä pelko, että jokin meneekin pieleen enkä koskaan pääsisikään nauttimaan pienen poikani kasvattamisesta. Epätietoisuus on inhottavaa (lievästi sanottuna) enkä juuri tänään tahdo sitä miettiä, sillä tänään on ihan hyvä päivä.

Huomenna meillä on taas uusi ultraäänitutkimus sikiötutkimusosastolla ja sitä jännitän valtavasti!

Tällaista yleistä ja kevyttä löpinää raskauden etenemisesta tänään. Pari masukuvaa ajattelin tänään loppuun lisätä, sillä pari ystävääni sellaista kyseli, ketä en ole aikoihin nähnyt. :)

                                                  Raskausviikkoja tasan 22
                                                   Raskausviikkoja 25+5

6 kommenttia:

  1. Ihana masu on tääläkin jo ! [:
    Heinäkuisista huikin ( Jenni90 )

    VastaaPoista
  2. Täällä kuulostaa elo samantyyliseltä. Mitä nyt ahdistaa entistä enemmän ja niistä huonoista ajatuksista vaan ei pääse eroon.

    Reilu viikko seuraavaan ultraan. Supistelut ei oo helpottanu, pienestäkin kävelystä, kaupassa pyörimisestä saa ihan jumalattomat kivut. Tänäänkin sai olla kalpeana istuskelemassa kaupassa millon missäkin, kun tuntuu, että maha tippuu, kivikova ja alhaalla sellainen pullistumisen tunne joka tuo mieleen, että kavot puhkeaa ja lapsivesi syöksähtää ulos. Eiiii hyvä, siis.

    Tässä Keravalla oli muuten eka neuvolalääkäri jo alkuraskaudessa, toka ois nyt sitten tulevan kuukauden aikana, ellei tuolla naikkarilla tehdä sitä sisätarkastusta. Ymmärsin, että kolme neuvolalääkäriä ois raskauden aikana.

    VastaaPoista
  3. Moikka Kitta!

    Juu, nuo supistukset koventuneet kyllä mullakin aikalailla. Ehdittiin me tuossa viime viikon lauantaina käydä naistenklinikan päivystyksessäkin, kun supistuksia tuli niin tiuhaan. Paina alavatsassa on niin järkyttävä, että tuntuu oikeasti siltä, että pikkuisen jalka pullahtaa kohta ulos. :) Näin ollen en uskalla jännittää keskivartaloa yhtään ja kivut ovat tietysti sen mukaiset.

    Juu, nuo neuvolakäynnit ja lääkärikäynnit eroavat selkästi eri paikkakuntien välillä. Minä en niin niistä välitä, kun näitä sisätutkimuksia minulle on tehty jo varmasti viidesti ja neuvolaterkkarimme on niin nuori ja juuri työnsä aloittanut, etten koe hirveästi saavani häneltä mitään kovin suurta tukea tai neuvoa tähän ensiraskauteen. Enemmän minua siis kiinnostaa vauvan tila eli nuo naistenklinikan ultratutkimukset.

    Jaksamisia Kitta sinne ja toivottavasti viikko menee nopeasti, että pääsette kans sinne ultraan. Meidän ultran piti olla jo tiistaina, mutta sitä jostain syystä siirrettiin tälle päivälle. Jokainen ylimääräinen päivä tässä odotuksessa ei tee kyllä yhtään hyvää. Ja joka kerta kun naistenklinikalta on minulle soitettu, niin pelkän numeron näkemin kännykän ruudulla saa käteni hikoilee ja tärisee. Eli ei kovin tervettä tuokaan. :(

    VastaaPoista
  4. Hei Lilli ja Kitta,

    Jännitän täällä kovasti teidän puolestanne ultraa. Kyllä se itselläkin oli aina todellinen jännityksen paikka, kun vauvan vointia ja suoliston muutoksia tutkittiin.

    Päivä päivältä olette kuitenkin pidemmällä ja selviytymismahdollisuudet paranee vaikka synnytys jouduttaisiinkin käynnistämään ennenaikaisesti.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Kipalo ihanista kannustavista sanoista. :) Juuri näin, jokainen päivä on tässä vaiheessa tärkeä ja onneksi Suomessa tuo lääketiede on niin pitkälle kehittynyttä, että vaikka vauva päättäiskin tulla hieman aiemmin, niin luotan täysillä selviytymismahdollisuuksien olevan silti tosi korkealla!!

    VastaaPoista
  6. Ihana masu Lilli!!!! Muista laulaa ja jutella prinssille paljon!!!

    VastaaPoista