Tilannepäivitys...

Jaahas... Pääsiäinen 2011 vietetty rauhallisissa merkeissä sairaalassa. Minusta tuntuu, että koko osasto oli kotiutettu pyhien ajaksi, vain minä ja muutama hassu kätilö oli paikalla. :) Edelleenkin lääkkeet ja lepo puree. Supistuksia tulee nyt vain satunaisesti ja vauvan syke tippuu näiden aikana vain hetkeksi ja palautuu mukavasti aina takaisin normaalille tasolle. Pienenä supistuksena pidän sellaista, kun koko henkilökuntaa ei hälyytetä paikalle ja selviän supistuksesta ilman happinaamaria. :) Pääsiäisen takia osastolla on ollut tosiaan vähemmän henkilökuntaa ja lääkäreistäkin vain päivystävä lääkäri paikalla. Tämän takia odotin tätä päivää kovasti. Arvelin, että tällä viikolla pääsisimme ultraan ja saisimme taas hieman tietoa vauvan tilasta ja hänen kehittymisestä.

Ja näinpä siinä kävikin. Tänään poika ultrattiin ja painoarvioksi saatiin jo peräti 1300 g!!!! :) edelleenkään ei tietenkään voida täysin luottaa painoarvioihin, mutta selkeästi suunta on oikea. Eli jos 12 päivää sitten arvio oli noin 1000g niin nyt se on jo huomattavasti enemmän! Poika pläskistyy ja se on tärkeintä nyt. Viikkoihin nähden tuo arvio on viikon jäljessä todellisista raskausviikoista, siltikin nämä olivat viikon parhaimmat uutiset. :)

Huonona asiana ultrassa oli jälleen kerran lapsiveden määrä. Eli määrä sen kuin pienenee. Vaikka lapsivesi on käytännössä " uusiutuva" luonnonvara, eli sitä on välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän raskauden eri vaiheissa, niin minulla määrä vaan pienenee koko ajan. Tällä kertaa sitä oli jo niin vähän, että esimerkiksi lapsivesipunktioo ei olisi voinut enää tehdä, vaikka siihen ei kovin isoa määrää vettä tarvita. Tämä selittää myös vauvan sykkeiden romahtamisen supistuksen aikana. Eli aina kun supistus tulee, niin lapsiveden vähyyden takia napanuora joutuu puristuksiin. Tämä ei siis ole yhtään hyvä asia vauvan kannalta. Käsittääkseni myös vauvan tulehdusriski kasvaa roimasti jos lapsivettä on liian vähän tai sitä ei ole lainkaan. Tämän takia lääkäreiden tulee tehdä melko pian päätös, mitä meidän suhteen tehdään. Joko sektio tehdään heti tai sitten mahdollisesti voisi vielä odottaa raskausviikkoon 32, joka olisi jo melko turvallinen raskausviikko. Tänään meillä on kasassa viikkoja 30+4 eli se tarkoittaisi sitä, että vauva syntyisi sektiolla noin puolentoista viikon päästä.

Huomenna lääkärit kokoontuvat palaveeraamaan mm. meidän tapauksesta. Eli huomenna siis mahdollisesti selviää, koska tämä meidän hattaramasumme pääsee mailmaan. :) Jokainen päivä on toki tärkeä ja toivottavaa olisi, että päästäisiin ainakin sinne viikolle 32, mutta jos lääkärit katsoo, että lapsiveden määrä on liian iso riski vauvalle, niin sitten hänet on vaan parempi leikata ulos parempaan talteen. Painoa on kuitenkin jo ihan kivasti ja ultran perusteella myös rintakehä liikkuu hienosti, eli poika harjoittelee tosi kovasti hengittämistä. Tunnen pojan hikan monta kertaa päivässä ja olen mielestäni joskus jostain lukenut, että se on merkki keuhkojen hyvästä toiminnasta.

Selvää taitaa kuitenkin olla se, että heinäkuun vauvasta taitaakin tulla toukokuun vauva. :) Parhaimmassa tapauksessa päsemme jo laskettunapäivänä kotiin?!?! (Toivossa on hyvä elää. :)) Ihan alkoi jänskättää kun ajattelen, että esikoisemme tosiaan saattaa synty jo puolentoista viikon päästä... Hih, minusta tulee Äiti. :) Jännittävää!!!!! (Ihan kuin tähän mennessä tämä ei olisi ollut jännittävää) :) Menisipä yö nopeasti ja toivottavasti lääkärit ilmoittaa jo aamupäivällä suunnitelmista.

Muutenkin olisi niin helpompi hengähtää jos saisi tietyn päivämäärän tietoon, että koska pikkuinen syntyy. Ihan oman psyykkisenkin hyvinvoinnin kannalta. Saisin samalla tietysti tietää, kuinka kauan joudun vielä oleskelemaan täällä sairaalassa. Epätietoisuus siitä, että kauan täällä joutuu olemaan on melko rankkaa. Jos tietäisin, että jäljellä on esim. 1,5 viikkoa, niin voisin asennoitua siihen ja kestäisin sen vaikka vaan olemmalla paikallani tai ihan miten päin tahansa. Se helpottaisi minun oloani todella valtavasti kyllä!

Lisään muuten nyt hieman kuvamateriaalia näistä paljon puhutuista käyristä ja sykenotkahduksista, jotta siitä saa jonkunnäköisen mielikuvan, mistä on kyse.

Kuva on otettu pe 15.4.2011, vasemmanpuoleinen käyrä kuvaa vauvan sykkeitä. Muuten käyrä on siis melko tasainen, mutta lisäksi näkyy tuollainen selkeä monttu, joka siis kuvaa sitä sykkeuden laskua. Tämä on siis pieni lasku. Kestoltaa ehkä noin. 1min.

Tämä kuva on otettu la 16.4.2011. Tässä notkahdus kestää jo yli 2 min.










  Vasemman puoleinen kuva otettu ma 18.4.2011, kesto about 4 min.


Ja oikeanpuoleinen kuva otettu myöskin ma 18.4.2011, jolloin kesto oli jo noin 6 min.





Normaalisti vauvan sykkeet liikkuvat siinä 130 - 160 lyönnin välillä. Notkahduksen aikana ne tippuvat jopa 70:een lyöntiin. Viime viikon aikana notkahdukset ovat olleen lähinnä samaa tasoa kuin ensimmäisessä kuvassa, vain pari isompaa notkahdusta tullut ja ne tuli kummatkin samana päivä eli muistaakseni lauantaina.

Jään nyt sitten tänne jännittämään huomista lääkäreiden palaveria. :) Näinköhän nukkumisestakaan tulee mitään!!!