Ja yksi päivä lisää...

Linnanmäen vuoristorata ei varmaan pysty täysin kuvastamaan, minkälaista elämää täällä on ollut. Puhuin ennen päivä kerrallaan elämisestä, mutta nyt tilanteet muuttuukin parhaimillaan tunnin välein....

Eilen eli su 17.4.2011 (pakko aina kirjoittaa tuo päivämäärä, että pysyy itse vähän mukana, että missä päivässä oikein mennään :)) oli erittäin hyvä päivä. Ylämäki alkoi siitä kun minulle tuotiin yhdentoista jälkeen RUOKAAAAAAA!!! Mantelikalaa ja pari keitettyä perunaa! Olen aina tykännyt kalasta, mutta nyt se maistui taivaallisen hyvältä, keitetyistä potuista puhumattakaan... Nam nam nam! Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun lautanen oli tyhjä ja kaiken kruunasi toki kupillinen kuumaa kahvia. :) Supistuksia ei tullut juuri yhtään, joten sain pitää päivän aikana pari kunnon taukoa käyristä (about 1,5h kerrallaan). Lääkityksestä on siis selkeästi hyötyä. Otan nyt siis Nifangia 20 mg kerrallaan aina kahdeksan tunnin välein.

Vaikka notkahduksia ei eilen hirveästi tullut, niin en kuitenkaan päässyt takaisin vuodeosastolle vaan tarkkailussa olen ollut koko yön, tai siis 50%:ssa tarkkailussa. Iltasella oli parin tunnin pätkä kun vatsani oli taas jälleen lähes tauotta krampissa, mutta se ei näkynyt vauvan sykkeissä lainkaan. Mikä on käsittääkseni hyvä asia. Kymmeneltä otin taas annoksen lääkkeitä, joten krampit loppui. Yö sujui täydellisesti. Ei supistuksia ei notkahduksia. Näin jo unta siitä, kuinka kerron miehelleni, että pääsen tänään kotiin. Kunnes puoli seitsemältä heräsin valveunestani siihen kun hoitaja seisoo huoneessani ja soittaa lääkärille. Sykkeet olivat olleet jo pitkään alhaalla, en vain ollut tuntenut supistusta. Katsoin vasta jälkikäteen käyrästä, että notkahdus oli tosiaan melko pitkä taas. Sitä taas en tiedä, että johtuiko se tässä tapauksessa enää supistuksesta vai alkaako vauvalla olla ikävä olla.

Nyt olen sitten jälleen vain nestemmäisellä ravinnolla. Eilen sain kuitenkin onneksi syötyä lounaan lisäksi myös päivällisen ja iltapalalla palan leipää, joten sain hieman tankattua. Mieheltäni oli myöskin jäänyt pari pizzapalaa yli, joten ehdin nekin napostelemaan illalla. :)

Tänään noin tunti sitten kävi ryhmä lääkäreitä "pällistelemässä" minua. Tai siltä se lähinnä tuntui. Lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa oli siis paikalla valehtelematta kuusi henkilöä tai jopa enemmän. Yhtään en tiedä, miksi niitä oli niin paljon, mutta kaikki tuntui tuijottavan mua tiukasti koko ajan. Kotiin lähdöstä ei ollut tällä kertaa mitään puhetta eikä edes tarkkailuhuoneesta pois pääsystä. Eli täytyy varmaan kohta siirtää postit vaan suoraan tänne. Lisäksi kuulin, että minulta otetaan tänään uudestaan lapsivesinäyte. Lapsiveden laatua ilmeisesti arvioidaan tällä kertaa, sillä lääkärit epäilevät, että se saa vauvan "väsymään".

Minusta ei tuntunut kyllä yhtään hyvältä, kun lääkäri puhui vauvan väsymisestä. Samalla hänellä oli sellainen " voi sua, tällaista sattuu". -ilme naamalla ja niiden kaikkien kuuden silmäparin toljotus siihen päälle pisti suoraan sanottuna jo hieman potuttaa. Muutenkin tuntuu pelottavalta, että se lapsivesipunktio tehdään uudestaan, kun lapsivettä on muutenkin vähän. Mut kyllä lääkärit varmasti paremmin tietää, mitä tekevät.

Näihin uutisiin lopetten tänään. Huomenna varmasti sitten lisää.