perjantai 5. huhtikuuta 2013

Puoli vuotta myöhemmin...


Siitä on kulunut aikalailla puoli vuotta kun kirjoitin viimeisen päivitykseni tänne blogiin. Siksipä ajattelin päivittää vähän kuulumisiamme (jos tänne vaikka joku vielä joskus eksyy lukemaan löpinöitäni). Elias täyttää parin kuukauden päästä kaksi vuotta ja hänestä on kasvanut kyllä todellinen hassun hauska, reipas ja touhukas höpöttelijä. :) Hänen hauskoista tempauksista ja puheistaan saisi toisen blogin verran aineistoa, mutta siihen ei ole enää minun aikani valitettavasti riittänyt. Ajoittain olen kaivanut todella kipeästi kirjoittamista. Sain tästä blogista niin paljon voimia, silloin kun niitä tarvitsin. Mutta kuten sanottu, aika tuntuu olevan todella kortilla. Välillä tuntuu, ettei arjen perus askareistakaan selviydy vuorokauden tunneissa. Mutta nyt asiaan....
En oikein edes tiedä, mistä aloittaa... Toisaalta olisi niin kovasti kerrottavaa, mutta toisaalta meille ei ole tapahtunut mitään kovin ihmeellistä. Gastroskiisin näkökulmasta Elias on voinut koko tämän puoli vuotta erinomaisesti. Vatsa on toiminut eikä ole lääkäreillä sen takia tarvinnut ravata. Paitsi tällä viikolla, mutta siihen palaan myöhemmin. Kaikkia muita räkä- ja flunssatauteja on kyllä ollut ihan riittävästi. Mikä oli toisaalta ihan odotettavissakin oleva asia sen jälkeen kun Elias aloitti päiväkodissa käymisen. Lähes koko syksyn Elias käveli räkä valuen, välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän räkäisenä. Loppusyksystä hänelle tuli elämänsä ensimmäinen korvatulehdus, jonka seurauksena korvaan jäi jotain sameutta. Tämä sameus ei sinänsä hänen vointiinsa ole vaikuttanut, mutta neuvolalääkärimme halusi meidän käyvän korvalääkärillä. Korvalääkäri olikin sitä mieltä, että korvat tulisi putkittaa. Tämä oli meille vanhemmille aikamoinen yllätys, sillä mitään korvatulehduskierrettä ei ollut, eikä Elias koskaan tunnu valittavan korviaan. Korvalääkäri perusteli putkituksen tarpeen kuitenkin sillä, että tämä samea neste tulee saada korvasta ulos, jottei se ala vaikuttaa Eliaksen kuuloon pitkällä tähtäimellä. Varsinkin kun puhetaidot kehittyvät kovaa vauhtia tässä iässä. Ensimmäinen putkitus aika oli viime kuussa, mutta Elias oli kipeä, joten toimenpide siirrettiin ensi viikkoon.
Tammikuun puolessa välissä Elias sairasti todella ärhäkän vatsataudin. Poika oksensi kuusi päivää putkeen ja meni silmissä todella huonoon kuntoon. Tästä selviydyttyä hän sai taas jonkun viruksen ja oli viikon kuumeinen ja flunssainen. Tämän jälkeen seurasi terve viikko ja sitten taas sairas, sitten terve jne... Eli tammikuusta asti Elias on ollut vähän väliä kipeä, mutta välissä on aina ollut onneksi muutama tervekin päivä. Kaikki taudit ovat olleet selvästi päiväkodista peräisin, sillä kaikista pöpöistä oli varoiteltu päiväkodissa ja useampi Eliaksen tarhakaverikin oli joutunut kärsimään samoista oireista.
Päiväkodissa Eliaksella on mennyt kaikki erittäin loistavasti. Hän sopeutui silloin syksyllä paikkaan ja hoitajiin nopeasti ja vaivattomasti. Nykyisin saa monesti juosta pojan perässä, jotta saa sen lähtemään kotiin sieltä. Niin kovasti hän siellä viihtyy ja tykkää seurustella muiden lapsukaisten kanssa. Ja on siellä pari kivaa tyttöäkin ryhmässä, ketä Elias tykkää halia ja paijata kuulemma. :) Kävimme pari kuukautta sitten Eliaksen ryhmän lastentarhaopettajan kanssa varhaiskasvatuksen suunnittelu keskustelussa, jossa kävi ilmi, että Elias on hyvin iloinen, touhukas, rauhallinen ja motorisesti erittäin ketterä poika. Itkee erittäin harvoin ja osallistuu hyvin mielellään kaikkiin leikkeihin ja askareisiin. Yllätyksenä meille vanhemmille kävi kuitenkin se, että päiväkodissa Elias on selvästi rauhallisempi ja jopa hieman hiljaisempikin verrattuna kotioloihin. Päiväkodissa hän tykkää kuulemma enemmän seurata sivusta kuin olla esimerkiksi huomion keskipisteenä. Kotona on nimittäin asia aivan toisin. Hiljaista ei meidän kodissa ole koskaan, poika höpöttää aivan jatkuvalla syötöllä. Koko ajan tuntuisi olevan asiaa ja jos ei olekaan, niin jotain täytyy höpötellä silti. :)
Ja totta tosiaan, puhetaidoiltaan Elias on kehittynyt muutamassa kuukaudessa aivan huikeasti. Jutustelee kolmen sanan lauseita ja osaa laskea jopa kymmeneen vaikka ikää ei ole ehtinyt karttua vielä kahtakaan vuotta. Tuon ikäisellä lapsukaisella muisti tuntuu olevan aivan supertehokkaalla tasolla. Hän pistää muistiin ihan kaiken, minkä näkee tai kuulee. Välillä sitä yllättyy ihan itsekin, kun Elias alkaa kertoa jotain tarinaa, jonka olen saattanut kertoa hänelle viikkoja sitten. Sanattomaksi on vetänyt myös tilanteet, kun Elias on eräästä eläinkirjasta osoittanut sormella minulle täysin tuntematonta hyönteistä ja kertonut sen olevan "kirahvikärsäkäs" (=kikahvikääsä), tai kun hän on laskenut yhtäkkiä kymmeneen ihan oma-aloitteisesti ilman että olen edes koskaan yrittänyt opettaa hänelle numeroita kymmeneen saakka. :) Kerran kun hän jotain kuulee, se jää taatusti hänen muistiin. Tällä on toki ollut hieman negatiivisiakin seurauksia, sillä välillä meiltä aikuisilta pääsee pieniä sammakoita suusta, jolloin tietysti Elias ammentaa ne heti sanavarastoonsa.
Motorisesti hän on ollut mielestäni aina aika etevä ja tämä asia ei ole miksikään muuttunut. Juoksee, hyppii ja kiipeilee hyvin varmasti ja vikkelästi. Ja ennen kaikkea edelleen tanssii. Rakastaa musiikkia ja tanssia. Tanssiliikkeet ovatkin saaneet aivan hulvattomia ulottuvuuksia. Vedet silmissä on saanut nauraa kun toinen on heilutellut lanteitaan ja pyöritellyt rintakehäänsä rockin tahtiin. :D Alla mm. yksi pätkä, jonka alussa saa hieman esimakua, minkälaista joraamista se voi olla.



Taidankin itse asiassa lopettaa tämän tekstin tähän, sillä aika alkaa loppua kesken. Mutta koska tämä kirjoittaminen oli niin mukavaa pitkästä aikaa ja osa jäi vielä kertomatta, niin tulen huomenna (tai lähitulevaisuudessa) kirjoittamaan vielä jatko-osan meidän kuulumisista.

 

6 kommenttia:

  1. Olipa tosi kiva lukea teidän kuulumisia. :) Olen monesti miettinyt, mitä teille kuuluu. Meillä on ollut vähän samanlaista sairastelurumbaa päiväkodin aloituksen jälkeen. Toivotaan, että kevään tullen vähän helpottaisi.

    VastaaPoista
  2. Oli tosiaan kiva lukea pitkästä aikaa täältä kuulumisia. :) Jännä, että tosiaan olet ollut jo puolivuotta poissa täältä.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanaa lukea teidän touhuista :) ja mikä ihaninta, perus räkätauteja lukuunottamatta pikkuherra on saanut voida hyvin, hienoa! Täällä myös ihan samanlaista menoa ja höpöttelyä sekä välillä räkäjaksoja :) oi että, toivottavasti jaksat/ehdit taas välillä kirjoitella <3 aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Ihana lukea teidän kuulumisia pitkästä aikaa :) Meillä on kans poika sairastellut ihan samaan tahtiin, vaikka päivähoitoa ei ollakaan vielä aloitettu. Jokaiselta kerhoreissulta on joku pöpö tullut mukana..

    Jatko-osaa jään odottelemaan :)

    VastaaPoista
  5. Olipa mukavaa lukea kuulumisianne pitkästä aikaa! Elias on jo iso poika, ja ihanaa että hän on voinut gastroskiisin tiimoilta jo paljon paremmin. :)

    Miten sinä olet jaksellut? Muistelin että sinulla diagnosoitiin endometrioosi jossain vaiheessa. Ovatko kivut vaivanneet, vai onko sairaus pysynyt kurissa?

    Ihanaa tätä kevättä ja kesän odotusta koko teidän perheellenne!

    VastaaPoista
  6. Ihana kuulla, että Eliakselle kuuluu hyvää, eikä uusia gastroskiisiuutisia ole ilmennyt :)

    (Olenpas tosi myöhään huomannut tämän päivityksen, kun Wordpress ei raportoi seurattujen blogien päivityksistä.)

    Mukavaa kevättä!

    VastaaPoista